Omavalvontasuunnitelma
SOSIAALIPALVELUJEN
OMAVALVONTASUUNNITELMA
1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT
Palveluntuottaja
Nimi Perhekoti Toivola Oy
Y-tunnus 2276766–7
Kunnan nimi Heinolan Kaupunki
Hyvinvointialue Päijät-Sote
Sote-alueen nimi Päijät-Sote
Toimintayksikkö tai toimintakokonaisuus
Nimi Perhekoti Toivola Oy
Katuosoite Kryssikaari 5
Postinumero 18300 Postitoimipaikka Heinola kk
Sijaintikunta yhteystietoineen Heinola, Heinolan Kaupunki 0384930, asiakaspalvelu 0447976100, e-mail [email protected]
Lastensuojeluyksikkö, Ammatillinen perhekoti, asiakaspaikkoja: 4
toimitusjohtaja Josse Mielonen
Puhelin 0443038757
Sähköposti [email protected]
Tämän omavalvontasuunnitelman laadinnan päivityksestä vastaa: perhekotivanhempi, Jari Suni 0505424789
Toimintalupatiedot
Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) 09/2009
Palvelu, johon lupa on myönnetty, Lastensuojelu
Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut)
Rekisteröintipäätöksen ajankohta 09/2009
Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat: Lääkehoito, Minna Larkala, siivouspalvelu Helge
Ostopalvelujen tuottajat -
Toiminta ajatus- arvot ja periaatteet
Lastensuojelulain 37§ ja 40§ pykälät määrittelevät toimenpiteet, jotka tähtäävät lasten ja nuorten suojelemiseen ja heidän hyvinvointinsa turvaamiseen. Tämä sisältää sekä avohuollon että huostaanoton.
Rutiinien merkitys on suuri. Kirjatut arkirutiinit luovat turvallisen ympäristön, jossa lapsilla on mahdollisuus kehittyä ja kasvaa. Ne auttavat myös lapsia ymmärtämään päivittäisiä tapahtumia ja aikatauluja, mikä puolestaan vahvistaa heidän itsetuntoaan ja omatoimisuuttaan.
Arkityössä lasten tarpeet otetaan huomioon yksilöllisesti. Tämä tarkoittaa, että jokaisen lapsen erityiset tarpeet, toiveet ja haasteet tunnistetaan ja niihin reagoidaan. Yhteistyö ja yhdessä tekeminen luovat positiivista vuorovaikutusta.
Lasten ja nuorten mielipiteidensä kuunteleminen on keskeistä. Osallistaminen ei vain vahvista lasten ja nuorten itseluottamusta, vaan se myös edistää heidän yhteisöllisyyttään ja vastuullisuuttaan.
Aikuiset, kasvattajat, toimivat vastuullisesti ja tavoitteellisesti, noudattaen etukäteen laadittuja kasvatustavoitteita. Heidän tehtävänään on tarjota ohjausta ja tukea, edistäen lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että hoiva ja huolenpito lapsille ja nuorille lastensuojelussa perustuu lainsäädäntöön, arjen rutiineihin, yksilölliseen huomioimiseen sekä lasten ja nuorten osallistamiseen ja aikuisten vastuulliseen toimintaan.
Arvot ja toimintaperiaatteet
Perhekodin toimintaperiaatteena on lapsen kokonaisvaltainen hoito ja kasvatustyö, jota ohjaavat perhekodin arvot. Näitä arvoja ovat rehellisyys, tasa-arvoisuus, suvaitsevaisuus, toisten kunnioittaminen, ihmisarvon tunnustaminen, oikeudenmukaisuus sekä luottamus. Nämä arvot yhdessä muodostavat turvallisen kasvuympäristön, jossa lapsille tarjotaan tukea ja resursseja heidän kehitykselleen. Tavoitteena on auttaa lasta kasvamaan tasapainoiseksi, vastuuntuntoiseksi ja itsenäiseksi aikuiseksi, hyödyntäen perhekodin turvallisten aikuisten tarjoamaa ohjausta ja tukea.
OMAVALVONNAN TOIMEENPANO
RISKIENHALLINTA
Riskitekijät voidaan luokitella seuraavasti: taloushallinta, henkilöstöhallinta, väkivallan uhka, epidemiat, vahingot, ilkivalta ja varkaus sekä organisaation imago. Perhekoti toimii pk-sektorilla yritysilmapiirissä, mikä asettaa erityisiä vaatimuksia riskienhallintastrategioille ja toimintaprosesseille.
Taloudelliset riskit
Perhekodin taloudellisesta hallinnasta vastaavat osakeyhtiön omistajat. Nykyisin sijoittajakunnat valitsevat lastensuojeluyksiköt valtakunnallisen kilpailutuksen perusteella. Hoitopäivien hintojen määrittämisessä on otettava huomioon muun muassa rahoituskustannusten mahdolliset muutokset, kuten korkojen nousu, sekä lainsäädännölliset muutokset. Sopimusriskit ovat yleensä alhaiset, sillä sopimukset solmitaan pääsääntöisesti vuosittain, mikä mahdollistaa hintajoustavuuden vallitsevan yhteiskunnallisen ja taloudellisen tilanteen mukaan.
Henkilöstöriskit
Ammattitaitoisen ja pätevän henkilöstön rekrytointi on kovenevassa kilpailutilanteessa erityisen haastavaa. Perhekodin toiminta perustuu kuitenkin vankalle pohjalle. Yksityisenä toimijana perhekoti on onnistunut ylläpitämään kohtuullista mutta kilpailukykyistä palkkatasoa, mikä edistää osaajien houkuttelemista. Henkilöstön työsuhteet ovat vakituisia, ja toiminnassa panostetaan jatkuvuuteen. Pitkäaikaiset, vakituiset ihmissuhteet luovat turvallisen ja motivoivan työympäristön niin henkilöstölle kuin lapsillekin. Sitoutunut ja vakituinen henkilökunta osallistuu aktiivisesti laadun kehittämiseen ja ylläpitoon, mikä edistää perhekodin palveluiden kokonaislaatua.
Henkilöstöön liittyvät tietosuojariskit ovat merkittävä huolenaihe, erityisesti salassa pidettävien tietojen, kuten lasten ja perheiden asioiden sekä henkilökunnan tietojen osalta. Näiden tietojen vuotamisen ehkäisemiseksi on hyväksytty vaitiolovelvollisuussitoumus, jota jokainen työntekijä on velvoitettu noudattamaan. Vakauden varmistamiseksi jokaiselle työntekijälle on toimitettu kirjallinen vaitiolovelvollisuussopimus, johon hän on tutustunut ja sitoutunut allekirjoituksellaan.
Tietosuojan toteuttamiseksi on laadittu selkeät raportointi-, kirjaamis- ja arkistointikäytännöt. Kaikki kirjattava tieto varmennetaan päivämäärällä sekä kirjaajan nimimerkillä tai -kirjoituksella, mikä parantaa tietojen jäljitettävyyttä ja vastuullisuutta. Lasten asioiden kirjaaminen on henkilöstön vastuulla, ja päivittäinen raportointi toteutetaan vuorossa olevan työntekijän toimesta. Lapsikohtaiset raportit laaditaan erikseen jokaiselle lapselle, ja tiedot tallennetaan Nappula-asiakastieto/raportointijärjestelmään, johon on liitetty kunkin lapsen nimi.
Jokaiselle yksikössä olevalle lapselle on varattu oma, nimellä varustettu asiakirjamappi virallisia asiakirjoja varten, ja nämä mapit säilytetään lukitussa kaapissa, joka sijaitsee henkilökunnan lukitussa työhuoneessa. Poistuneiden lasten asiakirjat arkistoidaan niille määrätyissä arkistolaatikoissa, ja ne lähetetään sijoittajakunnan sosiaalitoimelle arkistoitavaksi. Talouteen ja henkilöstöhallintaan liittyvät asiakirjat säilytetään sekä tilitoimistossa että toimitusjohtajan arkistossa. Näillä toimenpiteillä varmistetaan tietoturvan osalta asiakirjojen asianmukainen käsittely ja säilytys.
Väkivallan uhka
Riskinä on sekä fyysisen että henkisen väkivallan uhka. Uhkatekijöinä voivat toimia väkivaltaisesti käyttäytyvä lapsi tai nuori, heidän vanhempansa tai sukulaisensa, sekä ulkopuoliset henkilöt. Lapsen tai nuoren väkivaltainen käyttäytyminen voi kohdistua sekä muihin lapsiin tai nuoriin että työyhteisön jäseniin. Sijoitettujen lasten vanhempien tai sukulaisten mahdollinen väkivalta uhkaa ensisijaisesti työntekijöitä ja heidän perheitään, mutta myös lapset voivat olla vaarassa.
Uhkatilanteisiin on varauduttu asianmukaisesti, ja tästä on kirjattu yksityiskohtaisesti kiinteistön turvallisuusselvitykseen (pelastussuunnitelma). Selvityksessä kuvataan ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja toimintamallit, jotka on suunniteltu turvallisuuden varmistamiseksi ja väkivaltaisten tilanteiden hallitsemiseksi: Uhkaavia tilanteita voi aiheutua esimerkiksi lasten huoltajien tai muiden läheisten taholta, erityisesti perhetapaamisten yhteydessä. Tilanteessa toimitaan ensisijaisesti de-eskaloiden ja turvaamalla lasten sekä henkilöstön turvallisuus. Mikäli tilanne ei rauhoitu keskustelulla tai tilanteessa ilmenee välitön vaara, soitetaan hätänumeroon 112 ja toimitaan viranomaisten ohjeiden mukaisesti.
Ennaltaehkäisevät ja turvaavat toimenpiteet: ulko-ovet pidetään lukittuina; huolehditaan ovien ja ikkunoiden lukituksesta kiinteistöstä poistuttaessa; henkilöstö varmistaa lasten turvallisuuden ja hälyttää tarvittaessa apua (112).
Tiedotus- ja kirjaamisketju uhka-/väkivaltatilanteessa: Tilanteessa mukana ollut aikuinen > yksikön vastuuhenkilö > toimitusjohtaja > lopuksi tilanteessa mukana ollut henkilö/henkilöt kirjaa tilanteen Vaara-kansioon omalle lomakkeelle viipymättä tapahtuman jälkeen. Yksikön työnohjaajalla on mahdollisuus pitää debriefing-keskustelu.
On olennaista, että kaikki työntekijät ovat tietoisia näistä menettelyistä ja sitoutuvat aktiivisesti turvallisen ympäristön ylläpitämiseen. Koulutus ja tiedotus ovat keskeisiä elementtejä, jotka edistävät tehokasta reagointia mahdollisissa kriisitilanteissa.
Uhkatilanteisiin on varauduttu asianmukaisesti, ja tästä on kirjattu yksityiskohtaisesti kiinteistön turvallisuusselvitykseen. Selvityksessä kuvataan ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja toimintamallit, jotka on suunniteltu turvallisuuden varmistamiseksi ja väkivaltaisten tilanteiden hallitsemiseksi. On olennaista, että kaikki työntekijät ovat tietoisia näistä menettelyistä ja sitoutuvat aktiivisesti turvallisen ympäristön ylläpitämiseen. Koulutus ja tiedotus ovat keskeisiä elementtejä, jotka edistävät tehokasta reagointia mahdollisissa kriisitilanteissa.
Epidemiat
Epidemiat, kuten tarttuva aivokalvontulehdus ja lintuinfluenssa, muodostavat merkittäviä riskejä kansanterveydelle, ja niiden ennaltaehkäisyyn liittyvien toimenpiteiden toteuttaminen on ensisijaisen tärkeää. Tartuntatautien leviämisen ehkäisemiseksi on suositeltavaa välttää alueita ja henkilöitä, joilla on todettu infektioita. Pandemiatilanteissa on oleellista seurata ja noudattaa viranomaisten antamia ohjeita sekä suosituksia.
Influenssavirusten aiheuttamien sairauksien ehkäisyn osalta rokotukset ovat yksi tehokkaimmista keinoista suojaustason nostamiseksi. Henkilökunnan, mukaan lukien terveydenhuollon ammattilaisten, suositellaan rokotuttavan vuosittain influenssarokotteella tartuntariskin vähentämiseksi.
Lisäksi erittäin tärkeää on hygieniaan liittyvien käytäntöjen omaksuminen, mikä kattaa niin tartuntatautien, kuten päätäiden, kihomatojen ym. ennaltaehkäisyn kuin rauhoittavien toimenpiteiden toteuttamisen. Hygieniapassin omaava henkilökunta on saanut koulutusta hygienian merkityksestä ja käytännöistä.
Erityisesti lasten ja nuorten osalta on keskeistä opettaa hyviä hygieniatottumuksia, mukaan lukien käsien huolellinen pesu sisään tullessa sekä ennen ruokailua. Käsienpesussa tulee suosia käsisaippuan käyttöä, mikä tehostaa puhdistusta ja vähentää tartuntatautien leviämisen riskiä. Yhteistyöllä voimme edistää turvallista ympäristöä sekä suojata itseämme ja ympärillämme olevia tartuntataudeilta.
Vahingot, ilkivalta ja varkaustapaukset
Ennaltaehkäisevän turvallisuuden taso on keskeisessä asemassa merkittävien vahinkojen, kuten tulipalojen, liikenneonnettomuuksien ja vesivahinkojen, estämisessä. Kiinteistön turvallisuustoimia on tehostettu monin eri keinoin. Erityisesti paloturvallisuuden osalta on panostettu laaja-alaiseen koulutukseen ja valistukseen, joka kattaa niin lapsipotilaat kuin henkilökunnan. Kiinteistön tiloihin on asennettu huoneistokohtaisia palovaroittimia, ja palontorjuntavälineinä käytetään kahta jauhesammutinta, jotka on huoltokäytännön mukaisesti päivitetty 5/ 2024, sekä kahta sammutinpeitettä, jotka sijaitsevat ensisijaisesti keittiö- ja takkahuonetiloissa. Perhekodin palokaluston huoltaa Lahden palokalusto, [email protected]/ Juha Teivainen.
Ilkivallan ja varkauden ehkäisemiseksi on implementoitu useita toimenpiteitä, mukaan lukien tehokas pihan valaistus hämäräaikoina. Valaistusjärjestelmä on varustettu liiketunnistimilla, jolloin valot syttyvät automaattisesti hämärän saapuessa. Lisäksi on varmistettu, että ajoneuvot ja kiinteistön ulko-ovet pidetään jatkuvasti lukittuina. Mikäli ilkivaltaa tai varkaustapauksia kuitenkin ilmenee, on ohjeistettu reagoimaan turvallisuussuunnitelmassa määriteltyjen käytäntöjen mukaisesti. Tällöin on ensiarvoisen tärkeää toimia rauhallisesti ja noudattaa etukäteen sovittuja käytäntöjä vahinkojen minimoimiseksi ja tilannehallinnan varmistamiseksi.
Imagoriskit
Perhekodin maine ja sen vaikutukset lastensuojelutoimintaan ovat keskeisiä tekijöitä organisaation toiminnan kannalta. Hyvä maine edistää sosiaalityöntekijöiden ja muiden päättäjien luottamusta, mikä puolestaan voi johtaa lasten ja nuorten sijoitusten kasvamiseen kyseiseen yksikköön.
Lasten ja perheiden kokemukset perhekodin toiminnasta ovat olennaisia. Positiiviset palautteet ja onnistuneet sijoitukset lisäävät perhekodin mainetta, ja tyytyväiset asiakkaat voivat toimia parhaana viestinviejänä.
Perhekodin henkilöstön asiantuntemus ja ammatillinen osaaminen ovat ratkaisevia tekijöitä laadukkaan hoidon ja kasvatustyön tarjoamisessa. Työntekijöiden käyttäytyminen, vuorovaikutustaidot ja sitoutuminen organisaation arvoihin heijastuvat suoraan perhekodin
imagoon.
Aktiivinen ja avoin viestintä sidosryhmien, kuten sosiaalitoimien ja muiden yhteistyötahojen kanssa, voi merkittävästi parantaa perhekodin mainetta. Organisaation läpinäkyvyys toiminnassa ja päätöksenteossa luo luottamuksen ja vahvistaa yhteistyösuhteita.
Hyvien suhteiden ylläpitäminen paikallisiin sosiaalitoimiin, oppilaitoksiin ja muuhun asiantuntevaan verkostoon voi edistää perhekodin näkyvyyttä ja vahvistaa sen paikkaa lastensuojelujärjestelmässä.
Kuten mainittu, perhekodin työntekijöiden käytös ja suhtautuminen työhönsä vaikuttavat merkittävästi organisaation imagoon. Työntekijöiden tulisi edustaa perhekodin arvoja ja periaatteita myös työajan ulkopuolella.
Kokonaisvaltainen ja yksilöllinen lähestymistapa kasvatustyöhön, yhdistettynä ammattitaitoiseen henkilöstöön, luo vahvan perustan perhekodin mainetta kohottavalle toiminnalle Jatkuva arviointi ja kehittäminen ovat välttämättömiä, jotta perhekoti voi täyttää lasten ja nuorten tarpeet mahdollisimman hyvin ja kohdistaa resurssit efektiivisesti.
Riskien tunnistaminen
Perhekodin toimintamalli esimerkiksi lääkepoikkeamien käsittelyssä perustuu systemaattiseen ja selkeään prosessiin, joka mahdollistaa poikkeamien ja vähältä piti -tilanteiden tehokkaan ja nopean raportoinnin. Ilmoituskaavake, joka on suunniteltu käyttäjäystävälliseksi, helpottaa henkilöstön tiedottamista havaituista epäkohdista, mikä vahvistaa organisaation riskienhallintakäytäntöjä.
Perehdytysprosessissa työntekijät sitoutuvat riskianalyysiin perustuviin työskentelytapoihin, mikä edistää turvallisen toimintaympäristön luomista sekä henkilöstölle että asiakkaille. Epäselvyyksien tai poikkeamien ilmetessä on ensiarvoista, että havainnot ilmoitetaan välittömästi siihen osoitetulle vastuuhenkilölle. Tällainen nopea reagointi mahdollistaa ongelmien tehokkaan ratkaisemisen ennen niiden eskaloitumista.
Ilmoitusten käsittely kohtuullisessa ajassa, esimerkiksi neljän vuorokauden sisällä, ja niiden arviointi yhdessä ilmoittajan kanssa korostaa organisaation sitoutumista jatkuvaan kehittämiseen ja turvallisuuden parantamiseen. Tämä toimintamalli edistää avointa viestintää ja yhteistyötä työntekijöiden kesken, mikä on kriittistä turvallisen ja luottamuksellisen työilmapiirin ylläpitämiseksi perhekodissa.
Riskien ja esille tulleiden epäkohtien käsitteleminen
Haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsittely on olennainen osa organisaation riskienhallintaprosessia, johon kuuluu systemaattinen kirjaaminen, analysointi ja raportointi.
Kaikkien haittatapahtumien tulee kirjautua asiakirjaksi, jotta niiden esiintyvyys ja vaikutukset voidaan dokumentoida selkeästi. Asianmukainen dokumentaatio on perusta analyysille ja kehitystoimenpiteille.
Tapahtumien systemaattinen analysointi on välttämätöntä juurisyiden tunnistamiseksi. Tällä prosessilla pyritään ymmärtämään tapahtumien taustalla olevat syyt ja olosuhteet, mikä on oleellista tulevaisuuden riskien ehkäisemiseksi.
Kerätyn tiedon tulee saavuttaa kaikki relevanteimmat tahot organisaatiossa. Avoin ja läpinäkyvä raportointiprosessi varmistaa, että kaikki sidosryhmät ovat tietoisia riskeistä ja niihin liittyvistä toimenpiteistä.
Palveluntuottajan vastuulla on hyödyntää analyysistä ja raportoinnista saatua tietoa kehitystyössä, tarkoituksena parantaa käytäntöjä ja toimintamalleja haittatapahtumien estämiseksi tulevaisuudessa.
Työntekijöiden on tuettava tiedon välittämistä johdon käyttöön, mikä voidaan toteuttaa esimerkiksi säännöllisten kokousten ja koulutusten kautta.
Haittatapahtumista on käytävä avointa keskustelua työntekijöiden, asiakkaiden ja mikäli tarpeen, omaisten kanssa. Tällaiset keskustelut lisäävät ymmärrystä tapahtumista ja kehittävät organisaation sisäistä turvallisuuskulttuuria.
Mikäli haittatapahtuma aiheuttaa vakavia seurauksia, asiakkaalle tai hänen omaiselleen on viipymättä ilmoitettava heidän oikeudestaan esittää korvaushakemus. Tiedottamisessa on tärkeää olla selkeä ja läpinäkyvä, jotta asiakas saa tarvittavat ohjeet ja tiedot korvausprosessista.
Haittatapahtumien ja läheltä piti- tilanteiden ilmoittaminen ja dokumentointi perhekodissa on kriittinen osa turvallisuuden hallintaa. Seuraavat vaiheet tulee toteuttaa:
- Kaikki haittatapahtumat ja läheltä piti- tilanteet on ilmoitettava viipymättä perhekodin vastuuhenkilölle. Ilmoitus voidaan tehdä suullisesti tai kirjallisesti, mutta suositellaan aina kirjallista dokumentointia.
- Laaditaan yksityiskohtainen raportti, johon sisältyvät:
- Tapahtuman ajankohta ja paikka.
- Osallistujat sekä mahdolliset todistajat.
- Tapahtuman tarkka kuvaus.
- Selitys haitta- tai läheltä piti- tilanteen syistä.
- Toteutetut toimenpiteet tapahtuman jälkeen.
- Suositukset toimenpiteiksi vastaavien tilanteiden ennaltaehkäisemiseksi.
- Kaikki raportit tallennetaan järjestelmällisesti, sähköiseen muotoon, jotta ne ovat helposti saatavilla mahdollisia tarkastuksia ja kehittämistoimenpiteitä varten.
- Vastuuhenkilön tulee seurata, toistuuko tapahtuma, ja arvioida toteutettujen toimenpiteiden tehokkuutta. Tarvittaessa järjestetään tiimipalaveri, jossa käsitellään opitut asiat ja päivitetään toimintakäytännöt.
- Perhekodin henkilöstölle on järjestettävä koulutusta haittatapahtumien käsittelyssä ja dokumentoinnissa, jotta kaikki työntekijät ovat tietoisia menettelytavoista ja niiden merkityksestä turvallisuuden varmistamiseksi.
Tämä prosessi edistää perhekodin turvallisuuskulttuuria sekä parantaa palvelun laatua, samalla vähentäen haitallisten tilanteiden todennäköisyyttä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että haittatapahtumien ja epäkohtien käsittely on dynaaminen ja jatkuva prosessi, joka vaatii sitoutumista, yhteistyötä ja avointa viestintää kaikilta organisaation tasoilta riskien minimoimiseksi ja laadun parantamiseksi.
OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN
Omavalvonnan suunnitteluun osallistuu koko perhekodin henkilökunta.
Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaa perhekodin vastuuhenkilö.
Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen.
Omavalvontasuunnitelman ajantasaisuus varmistetaan arvioimalla ja päivittämällä sitä neljän kuukauden välein. Päivityksessä otetaan huomioon asiakkailta ja yhteistyötahoilta saatu palaute/kehittämisaloitteet ja niiden tarpeellisuusarvioinnin myötä palaute/kehittämisaloitteet otetaan huomioon omavalvontasuunnitelmaa päivitettäessä. Omavalvontasuunnitelma toimii vahvana päivittäisen toiminnan ja työtapojen ohjaavana asiakirjana.
Omavalvontasuunnitelman julkisuus
Omavalvontasuunnitelma on saatavilla seuraavissa sijainneissa:
Suunnitelma on nähtävillä perhekodissa kaikkien nähtävillä. Suunnitelma on esillä asiakkaille, omaisille ja muille omavalvontakäytänteistä kiinnostuneille ilman erillistä pyyntöä, mikä edistää avoimuutta ja tiedonkulkua.
Omavalvontasuunnitelma on julkaistu myös perhekodin verkkosivuilla, osoitteessa www.perhekotitoivola.fi Tämä mahdollistaa suunnitelman tarkastelun etäyhteyden kautta, parantaen saavutettavuutta ja läpinäkyvyyttä.
Suunnitelma mahdollistaa jatkuvan kehittämisen ja laadunvarmistuksen perhekodin toiminnassa.
ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET
Asiakkaan palvelutarpeen arviointi: Menetelmät ja mittarit
Asiakkaan palvelutarpeen arviointi on systemaattinen prosessi, joka perustuu asiakaslähtöisiin näkökulmaan. Arvioinnin keskeisiä elementtejä ovat:
- Asiakaslasten tyytyväisyys: Tyytyväisyyskyselyt tarjoavat arvokasta tietoa palvelun laadusta ja vaikuttavat potentiaalisiin kehitysalueisiin.
Arviointimenettely:
Asiakassuunnitelmapalavereita toteutetaan säännöllisesti, kahdesti vuodessa, tarvittaessa useammin. Näissä palavereissa arvioidaan asiakkaan tai perheen palvelutarpeita, toteutetun palvelun vaikuttavuutta ja kehitysmahdollisuuksia.
Asiakkaan ja hänen omaistensa osallistaminen arviointiin
Osallistavan arviointiprosessin toteuttaminen:
- Lähiomaiset osallistuvat asiakassuunnitelmapalavereihin, joissa heillä on mahdollisuus esittää näkemyksiään ja kokemuksiaan. Tämä osallistuminen varmistaa, että perheen ääni kuuluu palvelutarpeen arvioinnissa ja suunnittelussa.
Suora vuorovaikutus:
- Lähiomaisilla on mahdollisuus olla suoraan yhteydessä perhekotivanhempiin, sosiaalityöntekijöihin tai heidän työpareihinsa, kuten sosiaaliohjaajiin. Tällöin voidaan varmistaa, että perheen tarpeet ja huolenaiheet tulevat huomioiduiksi reaaliaikaisesti. Lisäksi omaisilta kerätään säännöllisesti laaditulla kyselyllä palautetta ja kehittämisaloitteita, jotka otetaan huomioon toimintaa- ja toimintatapoja kehitettäessä ja arvioitaessa.
Hoito- ja kasvatussuunnitelma (LsL 30a §)
Hoito- ja kasvatussuunnitelman laatiminen ja sen toteutumisen seuraaminen ovat tärkeitä vaiheita lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen varmistamisessa. Tässä on vaiheittainen kuvaus prosessista:
Tarpeiden arviointi:
- Kerätään tietoa lapsen vahvuuksista, haasteista ja erityistarpeista. Tämä sisältää keskusteluja vanhempien, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa.
Yhteistyö lapsen kanssa:
- Osallisettaan lapsi suunnitelman laatimiseen hänen ikätasonsa ja kykyjensä mukaan. Tämä voi tarkoittaa keskusteluja lapsen toiveista, mieltymyksistä ja huolista.
Tavoitteiden asettaminen:
- Asetetaan selkeät, saavutettavat ja mitattavissa olevat tavoitteet. Tavoitteiden tulisi olla realistisia ja huomioida lapsen yksilölliset tarpeet.
Toimenpiteiden suunnittelu:
- Määritellään toimenpiteet ja käytännön ratkaisut tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä voi sisältää erilaisia pedagogisia toimenpiteitä, terapioita tai erityisiä aktiviteetteja.
Dokumentointi:
- Kirjataan suunnitelma selkeästi ja yksityiskohtaisesti, jotta kaikki osapuolet ymmärtävät sen sisällön ja merkityksen.
Arviointi arjessa:
- Seurataan suunnitelman toteutumista osana päivittäistä toimintaa.
Palaute lapselta:
- Kerätään palautetta lapselta säännöllisesti hänen tyytyväisyydestään hoitoon ja huolenpitoon. Tämä voi tapahtua esimerkiksi vuorovaikutteisen keskustelun kautta.
Yhteistyö verkostoissa:
- Tehdään tiivistä yhteistyötä perheen, koulun ja mahdollisten muiden asiantuntijoiden kanssa. Yhteinen arviointi varmistaa, että lapsen tarpeet huomioidaan kokonaisvaltaisesti.
Saavutusten ja haasteiden kirjaaminen:
- Dokumentoidaan lapsen edistysaskeleet sekä mahdolliset haasteet. Tämä auttaa muotoilemaan tulevia toimenpiteitä ja tarpeen mukaan päivittämään suunnitelmaa.
Päivitys ja muutos:
- Suunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan tavoitteiden muuttumisen tai uuden tiedon perusteella. Tämä voi sisältää uudet tavoitteet, toimenpiteet tai uusia toimintatapoja.
Hoidon ja kasvatuksen suunnitelman laatiminen on dynaaminen prosessi, jossa lapsi on keskiössä. Suunnitelman jatkuva seuranta ja arviointi varmistaa, että se pysyy ajantasaisena ja tehokkaana lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen tukena. Yhteistyö eri osapuolten kanssa on avainasemassa lapsen tarpeiden täyttämisessä.
Asiakkaan kohtelu
Yksikössä asiakkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistaminen tapahtuu monin eri tavoin, ja se sisältää keskeisiä elementtejä kuten yksityisyyden kunnioittaminen, päätöksenteon vapaus omissa päivittäisissä toiminnoissa sekä mahdollisuus elää yksilöllistä ja omannäköistä elämää.
1. Yksityisyys: Asiakkailla on käytössään oma huone, mikä mahdollistaa henkilökohtaisen rauhan ja yksityisyyden. Tämä tila toimii turvallisena ympäristönä, jossa asiakas voi vetäytyä hetkeksi itselleen tärkeisiin asioihin.
2. Päätöksentekovapaus: Asiakkaille annetaan mahdollisuus osallistua omaan päivittäiseen elämäänsä liittyvien päätösten tekoon. Esimerkiksi he saavat itse annostella ruokansa ja mikä edistää itsenäisyyttä ja vastuuntuntoa.
3. Vaatetuksen valinta: Asiakkaat saavat itse määritellä päivän asusteensa. Tämä ei ainoastaan tue heidän ilmaisuansa, vaan myös vahvistaa heidän identiteettiään ja itsemääräämisoikeuttaan arjen kontekstissa.
4. Harrastustoiminta: Asiakkaille tarjotaan mahdollisuus valita ja harjoittaa itseään kiinnostavia aktiviteetteja tai harrastuksia. Tämä lisää heidän elämänlaatuaan ja mahdollistaa persoonallisten kiinnostuksen kohteiden kehittämisen.
5. Taloudellinen itsenäisyys: Asiakkailla on oikeus käyttää omia käyttövaransa omiin mieltymyksiinsä, mikä tukee heidän taloudellista päätöksentekokykyään ja vastuuntuntoaan.
Kaikki edellä mainitut toimet yhdessä edistävät asiakkaiden itsemääräämisoikeutta ja auttavat heitä rakentamaan itsenäistä ja kokonaisvaltaista elämää, joka heijastaa heidän henkilökohtaisia arvojaan ja tarpeitaan.
Asiakkaan osallisuus
Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen
Asiakkaiden ja heidän lähimmäistensä osallistuminen laatu- ja omavalvontaprosessiin on keskeistä palveluiden jatkuvassa kehittämisessä. Tämä osallistuminen edistää asiakaskeskeistä lähestymistapaa ja mahdollistaa palveluiden räätälöinnin yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.
Asiakaspalautteen keräämiseen ja käsittelyyn liittyvät toimenpiteet ovat olennaisia yksikön toiminnan kehittämiseksi.
Palautetta kerätään vuorovaikutteisissa tilanteissa, esimerkiksi silloin, kun asiakkaita viedään kotiharjoiteluihin tai noudetaan takaisin perhekotiin. Tällöin omaisilta kysytään palautetta perhekodin toiminnasta sekä heidän toiveensa ja näkemyksensä huomioidaan.
Asiakkaiden ja perheiden kanssa käytävät henkilökohtaiset keskustelut tarjoavat mahdollisuuden syvällisempään palautteeseen, joka voi olla erityisen arvokasta toiminnan arvioinnissa.
Kerättyä palautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä seuraavilla tavoilla:
Asiakkaiden ja omaisten palautteen perusteella laaditaan toimintasuunnitelmia ja kehitysohjelmia, jotka tähtäävät palveluiden parantamiseen ja asiakastarpeiden täyttämiseen.
Asiakkaan historia, perheiden kulttuuriset toiveet, arvot ja perinteet otetaan huomioon palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Tämä kulttuurinen herkkyys lisää asiakkaiden osallisuutta ja palveluiden merkityksellisyyttä heidän elämässään.
Kaiken kaikkiaan asiakaspalautteen tehokas kerääminen ja hyödyntäminen ovat elintärkeitä tekijöitä, jotka edistävät korkealaatuisten ja asiakaskeskeisten palveluiden tarjoamista yksikössä. Vuorovaikutteisen palautteen pyytämisen lisäksi, yksikössä on käytössä säännölliset tyytyväisyyskyselyt, joiden perusteella toimintaa ja toimintatapoja kehitetään.
Asiakkaan oikeusturva
Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus palveluyksikön vastuu henkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Asiakas voi tehdä kantelun valvovalle viranomaiselle lupa – ja valvontavirastoon.
PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA
Toiminnassamme pyritään vahvistamaan perhekodin yhteishenkeä. Tämä toteutuu esimerkiksi järjestämällä perhekodin yhteisiä retkiä, viettämällä aikaa takkatulen ääressä sekä jakamalla päivän kuulumisia ruokailuhetkien aikana. Iltapalalla käymme yhdessä läpi päivän tapahtumia ja jaamme "ruusut ja risut" -käsitteen mukaisesti hyviä ja huonoja asioita, joita päivän aikana on tullut esille. Tällä tavoin luomme turvallisen ja keskustelevaa ympäristön, jossa jokaisella lapsella on mahdollisuus jakaa ajatuksiaan.
Tavoitteemme on kannustaa asiakkaita kokeilemaan erilaisia urheilumuotoja sekä laajentamaan heidän käsityksiään eri liikuntamuodoista. Painotamme sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä ja kannustamme ystävyyssuhteiden luomiseen. Tämä sisältää muun muassa yhteydenpidon koulukavereihin.
Harrastustoimintaa tuetaan lapsikohtaisesti, ottaen huomioon jokaisen lapsen kiinnostuksen ja mieltymysten mukaiset toiveet. Lapsille tarjotaan mahdollisuus kokeilla erilaisia harrastuksia, jotka he itse valitsevat.
Asiakkaiden toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja kuntouttavan toiminnan tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Asiakassuunnitelmapalavereissa sovitaan yhdessä hoidolle ja huolenpidolle asetetuista yhteisistä tavoitteista. Nämä tavoitteet kirjataan lapsikohtaiseen kasvatussuunnitelmaan, mikä mahdollistaa niiden selkeän seurannan.
Tavoitteiden toteutumista arvioidaan vähintään kaksi kertaa vuodessa asiakassuunnitelmapalavereissa, missä tarkastellaan lapsen edistymistä ja mahdollisia haasteita. Mikäli tavoitteissa ilmenee puutteita tai tarpeita muutoksille, voidaan tehdä tarvittavia toimintamallimuutoksia, jotta lapsen hyvinvointi ja kehitys voidaan taata parhaalla mahdollisella tavalla.
Ravitsemus
Erityisruokavalioiden huomioiminen on keskeinen osa ravitsemusterapeutin tai ruokapalvelun asiantuntijan työtä. Jokaisen asiakkaan yksilölliset tarpeet, rajoitukset ja toiveet on arvioitava huolellisesti. Tämä voi perustua esimerkiksi allergioihin, intoleransseihin, sairauksiin tai erityisiin ravitsemusvaatimuksiin.
Asiakaskohtainen lähestymistapa mahdollistaa ravitsemuksen räätälöimisen siten, että se tukee asiakkaan terveyttä ja hyvinvointia. On elintärkeää varmistaa, että ruokavalio on riittävän monipuolinen ja ravitsemuksellisesti tasapainoinen. Ruokailussa käytettävien tuotteiden ainesosaluettelot ja valmistusmenetelmät tulee tarkastaa huolellisesti, jotta allergisten reaktioiden ja muiden terveysriskien esiintyminen voidaan minimoida.
Lisäksi asiantuntijan on viestittävä selkeästi asiakkaalle ja mahdollisesti myös henkilökunnalle erityisruokavalioiden edellyttämät toimenpiteet ja käytännön järjestelyt, jotta ruokailutilanteet toteutuvat turvallisesti ja miellyttävästi.
Hygieniakäytännöt
Perhekodin hygieniakäytännöt sisältävät säännölliset siivous- ja hygieniaohjeet lasten terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Viikkosiivous toteutetaan aikuisten ohjauksessa lapsen kanssa ikätasoisesti.
Ammattimainen siivouspalvelu järjestetään alihankintana perhekodissa kolmen viikon välein, mikä varmistaa tilojen hygieenisyyden ja siisteyden. Liinavaatteiden vaihto tapahtuu aikuisen ohjauksessa sekä lasten henkilökohtaiset pyyhkeet sekä käsipyyhkeet vaihdetaan viikoittain tai tarpeen mukaan.
Perhekodille hankitaan pesuaineet ja niitä säilytetään niiden alkuperäisissä pakkauksissa. Pyyhkimiseen käytettävät rätit ovat aina saman värisiä:
punaiset ovat tarkoitettu vessan pöntön puhdistamiseen,
keltaiset muuhun pyyhkimiseen vessoissa ja vihreät käytettäväksi keittiössä.
Perhekodilla lämmitetään sauna keskiviikkoisin ja lauantaisin, tarvittaessa useammin.
Pyykkien pesemisestä vastaavat perhekodin vanhemmat, mutta lapset osallistuvat pyykkihuoltoon/ lajitteluun ikätasonsa mukaisesti. Vakavien infektioiden ja tartuntatautien aikana yleistä hygieniatasoa nostetaan. Tarvittaessa konsultoidaan terveydenhuollon ammattihenkilöitä.
Terveyden- ja sairaanhoito
Palveluiden yhdenmukaisen toteutumisen varmistamiseksi on toimintaohjeet laadittava asiakaskunnan suun terveydenhuollon sekä kiireettömän ja kiireellisen sairaanhoidon järjestämisestä. Perhekodilla on myös ohjeistus äkillisten kuolemantapausten varalta.
Asiakaslähtöisessä hoidossa on noudatettava sairauden hoitamiseen liittyviä vaatimuksia. Asiakkaan terveyttä ja vointia seurataan ja arvioidaan jatkuvasti, ja tästä prosessista raportoidaan aktiivisesti tiimin sisällä ja tarvittaessa myös muille asiantuntijoille.
Kysymys asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidon vastuusta perhekodissa on monitahoinen. Kaikki asiakkaiden kanssa työskentelevät ammattilaiset osallistuvat hoitoprosessiin, mutta erityinen vastuu asiakkaiden hoidosta ja hyvinvoinnista kuuluu toimintaohjeiden mukaisesti lääkehoidosta vastaavalle perhekotivanhemmalle ja perhekodin konsultoivalle sairaanhoitajalle, jotka koordinoivat hoitotoimenpiteitä ja varmistavat hoidon laadun ja jatkuvuuden.
Lääkehoito
Lääkehoitosuunnitelmaa päivitetään kerran vuodessa ja tarvittaessa.
Lääkehoidosta vastaa Perhekotivanhempi ja konsultoiva sairaanhoitaja.
Lääkinnällisten laitteiden ja turvallisen käytön osalta nimetty vastuuhenkilö perhekodilla on Satu Laurell.
ASIAKASTURVALLISUUS
Asiakasturvallisuuden arviointi tapahtuu päivittäin toimintamme kontekstissa. Toimintamallit on käsitelty perusteellisesti perehdytyksessä kaikkien asiakkaiden kanssa vuorovaikuttavien aikuisten osalta, tavoitteena minimoida onnettomuudet ja vähältä piti -tilanteet. Teemme tiivistä yhteistyötä palo- ja pelastusviranomaisten kanssa, minkä myötä toteutamme poistumisturvallisuusanalyysit ja ylläpidämme ajantasaisia palo- ja pelastussuunnitelmia.
Palovaroittimien toimivuutta testataan systemaattisesti ja alkusammutuskaluston ylläpidosta huolehditaan säännöllisesti. Vaaralliset aineet, kuten bensiini, säilytetään niille varatuissa asianmukaisissa, lukituissa tiloissa, mikä on keskeistä asiakasturvallisuuden varmistamiseksi. Tavoitteemme on jatkuvasti parantaa turvallisuuskäytäntöjämme ja varmistaa, että kaikki toimijat ovat tietoisia omista vastuistaan ja käytännöistään.
Varautuminen- ja jatkuvuudenhallinta
Yksikössä on varautumis- ja jatkuvuudenhallintasuunnitelma, joka ottaa huomioon tavallisimmat varautumista vaativat toimenpiteet toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Tämän suunnitelman päivittämisen vastuuhenkilönä on perhekotivanhempi Jari Suni.
Henkilöstö
Yksikössä on selkeästi määritelty henkilöstörakenne, joka koostuu kasvatusalan ammattilaisista. Jossa jokaisella jäsenellä on oma roolinsa ja vastuunsa.
Sijaisten käyttö perustuu perhekotivanhempien vapaan ja lomien tuuraamiseen. Näin varmistetaan, että hoito- ja hoivatyö jatkuu keskeytyksettä, ja asiakkaat saavat tarvitsemansa avun myös poissaolojen aikana. Sijaisia voidaan kutsua myös kiireellisissä työtehtävissä, mikä antaa joustavuutta henkilöstön käytössä ja mahdollistaa nopean reagoinnin muuttuvissa olosuhteissa.
Henkilöstövoimavarojen riittävyyttä valvotaan varmistamalla, että henkilökunta pitää heille määritellyt vapaat ja lomat. Tämä on olennaista henkilöstön jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta, sillä riittävä lepo ja palautuminen parantavat työmotivaatiota ja -tehoa. Henkilöstön hyvinvointi on keskeinen tekijä laadukkaan hoidon tarjoamisessa
Henkilöstön tehtävien organisointi toteutetaan työvuorojärjestelyjen avulla. Tämä tarkoittaa, että työvuorot suunnitellaan siten, että henkilöstön tehtäville jää riittävästi aikaa. Selkeät työvuorojärjestelyt auttavat ylläpitämään työnteon sujuvuutta.
Tarvittaessa voidaan rekrytoida lisää henkilöstöä, mikä mahdollistaa joustavan reagoimisen muuttuviin tarpeisiin. Tällainen joustavuus edistää tiimin tehokkuutta ja parantaa asiakaspalvelun laatua, sillä asiakkaille voidaan taata heidän tarvitsemansa tuki ja huolenpito arjessa.
Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet
Yksikön henkilökunnan rekrytointi perustuu useisiin keskeisiin periaatteisiin, jotka varmistavat työntekijöiden soveltuvuuden ja asiantuntevuuden. Keskeisiä periaatteita ovat:
Rekrytoitavalla henkilöllä tulee olla asianmukainen koulutus, joka vastaa perhekotityön erityisvaatimuksia ja -haasteita. Tämä voi sisältää sosiaalialan, kasvatustieteen tai muun vastaavan alan koulutuksen, joka tarjoaa vankan teoreettisen perustan ja käytännön valmiudet työskentelyyn lasten ja perheiden parissa.
Hakijalla tulee olla kokemusta alalta, joka on merkityksellistä perhekotityöhön liittyvien tehtävien hoidon kannalta. Kokemus lasten kanssa työskentelystä tai sosiaalipalveluiden parissa on erityisen arvokasta, sillä se auttaa hakijaa ymmärtämään työn vaatimuksia ja asiakasryhmän erityistarpeita.
Rekrytoinnissa arvioidaan myös hakijan henkilökohtaisia ominaisuuksia, asenteita ja arvoja. Tärkeitä tekijöitä tässä kontekstissa ovat empatia, kyky luoda luottamuksellisia suhteita sekä valmius kohdata haastavia tilanteita, joita perhekotityö saattaa sisältää.
Rekrytoinnissa asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskentelevien soveltuvuus ja luotettavuus otetaan huomioon erilaisin käytännöin:
Haastatteluprosessissa arvioidaan hakijan motivaatiota, sitoutumista sekä kykyä työskennellä lasten ja perheiden parissa. Tämä vaihe on myös tilaisuus selvittää, miten hakija suhtautuu perhekotityön eettisiin kysymyksiin.
Hakijalta edellytetään rikosrekisteriotetta, joka ei ole kolmea kuukautta vanhempi. Tämä toimenpide on tärkeä lasten ja perheiden turvallisuuden varmistamiseksi, ja se auttaa tunnistamaan mahdolliset riskit jo ennen työsuhteen aloitusta.
Hakijat voivat antaa mahdollisia suosittelijoita, joiden kautta saadaan lisätietoa hakijan aiemmasta työsuoriutumisesta, luotettavuudesta ja vuorovaikutustaidosta. Suosittelijoiden kautta kertyvä tieto auttaa arvioimaan hakijan soveltuvuutta perhekotityöhön.
Kaikilta hakijoilta edellytetään, että heillä on koulutus, joka on relevantti perhekotityöhön nähden. Tämä varmistaa, että työntekijät omaavat tarvittavat tiedot ja taidot työskennellessään lasten ja heidän perheidensä parissa.
Näiden periaatteiden avulla varmistetaan, että rekrytoitu henkilökunta on paitsi asiantuntevaa myös luotettavaa, mikä takaa laadukkaan palvelun tarjoamisen perhekotityössä.
Henkilöstön perehdyttäminen ja täydennyskoulutus
Perehdytys tapahtuu systemaattisen perehdyttämissuunnitelman mukaan, jota käydään läpi yhdessä vastuuhenkilön tai perhekotivanhemman kanssa. Suunnitelman sisältöön kuuluu omavalvontasuunnitelman periaatteiden syvällinen ymmärtäminen, mikä vaikuttaa suoraan henkilöstön työotteeseen ja asenteeseen asiakastyöhön.
Henkilöstön täydennyskoulutus
Sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa säädetään, että työntekijöiden on ylläpidettävä ammatillista osaamistaan, ja työnantajilla on velvollisuus mahdollistaa täydennyskouluttautuminen. Täydennyskoulutukseen liittyvän järjestelmän myötä huolehdimme, että henkilöstö pysyy ajan tasalla alan kehityksestä ja osaamisesta.
Henkilökunnan täydennyskoulutus järjestetään seuraamalla aktiivisesti koulutustarjontaa ja tiedottamalla työntekijöitä erilaisista koulutusmahdollisuuksista. Tämä sisältää muun muassa ajankohtaisen tiedotuksen esimerkiksi Lastensuojelun keskusliiton verkkosivujen kautta (www.lskl.fi ), joilta löytyy relevanttia tietoa tulevista koulutustapahtumista ja -tilaisuuksista.
Erityisen tärkeä osa täydennyskoulutusta on henkilökuntaan liittyvän lääkehoito-osaamisen varmistaminen. Tämä varmistaa, että kaikki työntekijät omaavat tarvittavan osaamisen, mikä parantaa hoidon laatua ja asiakasturvallisuutta.
Yhteenveto
Perehdyttämisen ja täydennyskoulutuksen järjestäminen on olennainen osa sekä henkilöstön että opiskelijoiden ammatillisen kehittymisen varmistamista. Huolellisella suunnittelulla ja aktiivisella tiedotuksella takaamme, että kaikki työntekijät ja opiskelijat saavat tarvitsemansa tuen asiakastyöhön ja omavalvonnan toteuttamiseen. Tämä puolestaan edistää organisaation toimintakulttuurin kehittymistä ja parantaa asiakaspalvelun laatua.
Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus (valvontalaki 29§ ja 30§)
Valvontalain 29§ velvoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä ilmoittamaan viipymättä palveluyksikön vastuuhenkilölle, jos he havaitsevat tai saavat tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan palvelun, hoidon tai huolenpidon toteuttamisessa. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös muuta toiminnassa ilmenevää lainvastaisuutta.
Ilmoitusvelvollisuutta ei rajoita salassapitosäädökset.
Ilmoituksen tarkoituksena on asiakkaan turvallisuuden, oikeuksien ja hyvän kohtelun varmistaminen. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa mitään kielteisiä seuraamuksia.
Valvontalaki 30§ velvoittaa palveluntuottajaa huolehtimaan siitä, että henkilöstö tuntee ilmoitusvelvollisuutensa ja sitä koskevat menettelytavat. Perhekodissa ilmoitus tehdään viipymättä vastuuhenkilölle sekä toimitusjohtajalle sekä ilmoitus arkistoidaan sähköisesti.
Toimitilat
Perhekodin yhteiset tilat ovat suunniteltu edistämään yhteisöllisyyttä ja tarjoamaan asiakkaille mukautuvaa ja turvallista ympäristöä. Kiinteistössä on useita toiminnallisia tiloja: eteistilat/ kuraeteinen, olohuone, keittiö, alakerran liikuntahuone, takkahuone, sauna ja pesutilat. Nämä tilat ovat kaikkien asiakkaiden sekä heidän kanssaan työskentelevien aikuisten yhteiskäytössä.
Asiakkaat voivat aktiivisesti osallistua oman huoneensa sisustukseen ja esittää ideoita, joihin aikuisilla on valmius reagoida. Tällöin otetaan huomioon myös turvallisuusnäkökohdat, kuten poistumismahdollisuudet ja muut kriittiset seikat. Perhekoti on suunniteltu neljälle lapselle ja heidän vanhempiensa toiveet ja tarpeet kuunnellaan tarkasti. Säännöllinen arviointi asiakkaiden tilanteesta varmistaa, että he saavat ajankohtaista ja laadukasta tukea.
Kiinteistössä on kaikille lapsille omat huoneet, jolloin yksityisyys toteutuu. Biologisten vanhempien yöpyminen perhekodin alakerran vierashuoneessa on mahdollista, mutta sitä harkitaan aina tapauskohtaisesti ottaen huomioon perheen tarpeet ja olosuhteet. Sosiaalityöntekijän ohjeistuksen mukaisesti biologiset vanhemmat voivat vierailla perhekodissa sovitusti ja tavata sijoitettuja lapsiaan. Tämä yhteydenpito on tärkeä osa perheen suhteen ylläpitämistä ja tukemista.
Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet
Mikäli asiakas tarvitsee apuvälineitä, niiden käyttöön liittyy toimittajan tarjoama perehdytys. Asiakkaalle ja hänen kanssaan työskenteleville henkilöille annetaan tarvittaessa koulutusta laitteiden huoltoon liittyvistä käytännöistä, ja heidän tehtävänään on seurata huoltojen toteutumista säännöllisesti.
Asianmukaisen käytön ja huollon varmistamiseksi on tärkeää, että terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista huolehditaan systemaattisesti. Mikäli kysymyksiä tai epäselvyyksiä ilmenee, on suositeltavaa kääntyä terveydenhuollon ammattilaisten puoleen asiantuntevan ohjauksen saamiseksi.
Lääkehoitosuunnitelmassa eritellään lääkinnällisten laitteiden käyttöön ja huoltoon liittyvät asiat.
ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY JA KIRJAAMINEN
Kirjaamisen periaatteet ja tavoitteet käsitellään henkilökohtaisesti, ottaen huomioon asiakkaiden asiakassuunnitelmissa asetetut yksilölliset tavoitteet. Tavoitteena on varmistaa, että asiakastyön kirjaaminen tapahtuu viipymättä ja asianmukaisesti. Kaikki olennaiset kirjaukset tulee tehdä viimeistään päivän päättyessä, lasten nukkumaan käynnin jälkeen. Lisäksi päivittäisen työn aikana voidaan tehdä erityishuomioita, jotka kirjataan tarkemmin illalla.
Toimintayksikössä varmistetaan, että tietosuojaa ja henkilötietojen käsittelyä koskevaa lainsäädäntöä sekä yksikölle laadittuja ohjeita ja viranomaismääräyksiä noudatetaan systemaattisesti. Tämä toteutetaan seuraamalla kirjausten asianmukaisuutta ja asiakirjojen säilytystä, kuten tietosuoja laissa on määritelty aiemmissa toimintamalleissa.
Henkilöstön ja harjoittelijoiden perehdytys henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyen toteutetaan ajantasaisen koulutuksen avulla. Koulutusohjelmaa päivitetään tarpeen mukaan, jotta se vastaa voimassa olevaa lainsäädäntöä ja parhaita käytäntöjä.
PERHEKODIN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VANHEMMILLE
Vastaathan kyselyyn valitsemalla Kyllä tai Ei sekä halutessasi täydentämällä vapaasanoin ja kehittämisideoin. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti ja niitä hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.
| Kysymys | Kyllä | Ei | Vapaasana | Kehittämisidea
| 1. Koetteko, että yhteistyö perhekodin henkilöstön kanssa on sujuvaa ja kunnioittavaa? | ☐ | ☐ | |
| 2. Oletteko tyytyväisiä yhteydenpidon määrään ja tapoihin (esim. puhelut, viestit, tapaamiset)? | ☐ | ☐ | |
| 3. Koetteko, että teidät huomioidaan lapsenne asioissa ja teillä on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon/ suunnitteluun sopivalla tavalla? | ☐ | ☐ | |
| 4. Koetteko, että lapsenne arki perhekodissa on turvallista ja hänen tarpeisiinsa vastataan? | ☐ | ☐ | |
| 5. Oletteko kokonaisuutena tyytyväisiä perhekodin toimintaan? | ☐ | ☐ | |
Kiitos vastauksistanne!
Halutessanne voitte vielä lähettää lisää muuta palautetta tai terveisiä sähköpostilla:
[email protected]
Tämä omavalvontasuunnitelma on päivitetty: 30.4.2026